Old News 12/2018 ”Taistelu totuudesta”

Blogpiece_12

Yhdysvalloissa on nyt aika pitkään jo kohistu presidentti Trumpin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, jossa etelästä tulevia, laittomasti maahan pyrkiviä perheitä on erotettu toisistaan. Olen itse kauhulla seurannut, miten asia on kehittynyt. Perheille ja lapsille on rakennettu pikaisesti rajan tuntumaan erillisiä keskitysleirejä, ’telttakaupunkeja’ jos ei muita tiloja ole ollut saatavilla. Lisäksi vanhemmilla ja viranomaisilla ei aina ole aivan tarkkaa tietoa missä lapset mahdollisesti milläkin hetkellä ovat haltuunoton jälkeen.

Viimeisin näistä telttakaupungeista on nyt Texasissa, Tornillon kaupungissa, jossa asuu n. 1.600 asukasta. Väliaikaisen telttakaupungin kapasiteetti on nyt tulossa täyteen ja sen aukioloa aiotaan jatkaa. Kapasiteettia on jo kertaalleen nostettu 1.200 lapseen ja nyt sitä aiotaan laajentaa entisestään ja kapasiteetti nostetaan jopa 3.600 lapseen. Se on jo 2.000 enemmän, kuin koko Tornillon kaupungissa on asukkaita. Tornillon telttakaupungissa majoittuu pääosin 13-16 vuotiaita poikia ja suuri syy jumiutuneeseen tilanteeseen rajalla on Trumpin rajapolitiikka, joka ei ole vähentänyt juurikaan rajaa ylittävien määrää, mutta lapset eivät meinaa löytää itselleen sponsoria tai perhettä, koska asukkaat ovat liian peloissaan ICE:n ja hallinnon toimista ja eivät uskalla lähestyä viranomaisia ja järjestöjä tarjotakseen sijaiskotia.

Kesäkuussa Trumpin hallinto ilmoitti, että se aikoo yhdistää n. 2.300 perheestään erotettua lasta. Tästä ja tämän onnistumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, kuinka tehokasta tämä on ollut. Huhtikuussa New York Timesin tietojen mukaan yhdysvalloissa oli väliaikaisissa leireissä n. 2.400 lasta. Nyt syykuussa määrä on räjähtänyt käsiin. New York Timesin tietojen mukaan säilöttyjä lapsia on jo 12.800. Vuoden loppuun mennessä kapasiteettia arvioidaan tarvittavan n. 20.000 lapselle.

Vertailun vuoksi, Tornillossa on säilöttynä 13-16 vuotiatiata poikia, jotka ovat pääosin itse ylittäneet rajan. Heillä on oletettavasti jo jonkinlaisia selviytymismekanismeja käsitellä säilöön joutumista. Tätä nuoremmat lapset sijoitetaan erilliseen ’Herkän iän’ sijoituspaikkoihin (Tender age shelter) Linkin takana olevasta artikkelista pysäyttävin asia on Bethany Christian Servicesin toimitusjohtajan, Christopher Paluskyn kertomus, jossa hän mainitsee, että nuorin rajalla vanhemmista erotettu lapsi on ollut 8-kuukauden ikäinen. Trumpin nollatoleranssipolitiikka näkyy hänen mukaansa myös siinä, että hänen edustamansa järjestön hoiviin tulevien lasten keski-ikä on laskenut 14 vuodesta 7 ikävuoteen. Christopher on antanut oman lausuntonsa Associated Pressille kesäkuussa ja tämän jälkeen säilöön otettujen lasten määrä on lähes viisinkertaistunut.

Merkittävä asia on se, että nämä luvut ovat niitä säilöönotettuja, jotka on sijotettu ilman vanhempiaan. Vanhemmat ja muut aikuiset ovat eri keskuksissa odottamassa tietoa mitä heidän lapsilleen kuuluu. Ja kuten Tornilloon sijoitetuista lapsista, osa on myös saapunut ilman vanhempia. Tämä on mahdollista länsimaisessa sivistysvaltiossa vuonna 2018.

Lasten säilöminen näissä keskuksissa ei ole myöskään aivan ilmaista. Huolestuttavaa on kuitenkin se, mistä tarvittavat rahat otetaan ja miksi tilannetta halutaan pitää yllä.

Samalla Trump on taistellut koko presidenttikautensa totuutta vastaan tavalla, joka hakee vertaistaan. Ajattelin tähän lopuksi liittää linkeiksi muutaman sivuston, jotka tekevät faktantarkistusta. Muutama enkunkielinen löytyy, kuten Snopes ja paremmin meemien aikakaudella toimiva Politifact. Kotimaista voimaa on Faktabaarissa.

Old News 09/2018 ”Myrkyllinen hegemonia 2/2”

Blogpiece_9

Edellisessä päivityksessäni alustin nyt tämän päivityksen koskevan nimenomaisesti myrkyllistä maskuliinisuutta. Aiheesta alkoi kertyä todella paljon tavaraa ja luettavaa, viittauksia ja lukusuosituksia olisi niin paljon, että minun on pakko rajata vain nyt osaan. Myös viikkokuva muutti osaltaan tästä syystä muotoaan ja se on nyt kolme kertaa korkeampi normaaliin verrattuna, että kerronta olisi helpompaa. Sen verran kuitenkin varoitan, että tässä päivityksessä käsittelemäni aiheet ovat oikeasti rankkoja ja myös tämän työstäminen päivitykseksi asti oli poikkeuksellisen raskasta.

Samalla syntyi myös tavallista pidempi katko päivityksessä. Tämä päivitys on siinä mielessä kolme päivitystä yhdessä. Pahoittelen odottaneille viivettä.

Myrkyllisestä maskuliinisuudesta puhuessa liitetään hyvin usein ominaisuuksiin taipumus läheis- ja seksuaaliseen väkivaltaan. Tämä näkyy nyt ihan tarkoituksella myös päivityksen kuva-aiheessa. Ehkä olennaisinta on kuitenkin mieltää myrkyllisiksi ne ominaisuudet, joista on haittaa yksilölle itselleen ja muulle yhteisölle. Eli sellaiset ominaisuudet, jotka ovat eniten tekemisissä hybriksen kanssa ja liittyvät vallan ja häpeän siirtämisestä yksilöltä toiselle alentamalla toista. Näistä ilmeisimpiä ovat alistaminen, manipulointi ja väkivalta.

Eräs esimerkki, jossa rakenteellisesti luodaan puitteet järjestelmälliselle koneistolle, joka tukee myrkyllistä maskuliinisuutta on terroristijärjestö ISISin harjoittama väkivalta. Se on inhimillisesti jotain niin sairasta, että jopa järjestön otteesta vapautetut Jesidi-yhteisön vankien tarinat saavat terapiaa antavat ammattilaiset hakeutumaan terapiaan.

Ongelman nimittäminen uskonnon, rodun, kulttuurin tai pahimmassa tapauksessa ihonvärin syyksi on lopulta vain rasistista ja ei pääse pintaa syvemmälle. Kyseessä on myrkyllisen maskuliinisuuden huipentuma, jossa kaikki on alistettu palvelemaan hybristä. Yksittäinen esimerkki länsimaalaisen toteuttamana on vaikkapa toimittaja Kim Wallin surma, jonka toteutti ja suunnitteli keksijänä tunnettu Peter Madsen. Asiasta kirjoitettu Wiredin artikkeli on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Artikkelista selviää, että Peter suunnitteli surman ja tapahtumaketjun etukäteen ja tapa, jolla Wall surmattiin oli erityisen raaka ja suunniteltu ja kohdistettu aivan erityisesti naista vastaan. (Artikkelista selviää ruumiinavausdetaileja, joita en näe tarpeelliseksi revitellä tähän.)

Telfordissa, Isossa Britanniassa on alettu käymään oikeutta pitkään kestäneessä hyväksikäyttöskandaalissa. Asiaa toi esille Sunday Mirror laajassa reportaasissaan, joka sai osakseen myös hieman kritiikkiä. Olennaisinta on kuitenkin se, että koko koneiston pyörittämiseen on tarvittu myös naisia ja viranomaiset eivät ole millään tavalla tarpeeksi hoitaneet tehtäviään. Aivan kuin kokonaisen 155.000 asukkaan kaupungin kulttuuri olisi rakentunut asian pimittämiselle ja myrkyllisen maskuliinisuuden uhrialttariksi.

Siitä päästään sujuvasti edellisessä päivityksessä lupaamaani clickbaittiin, että pohdin myös myrkyllisen feminiinisyyden olemusta. Se on täysin sama kuin myrkyllisellä maskuliinisuudella. Henkilöt hakevat hyväksynnän omalle olemassaololleen ja toimilleen sitten määritetyn hierarkian sisällä. Kaikki toimet ovat kuitenkin sellaisia, että pohjatasolla ne toimivat alistettuna hybrikselle teki niitä mies, nainen tai muunsukupuolinen. Patriarkaattisen yhteiskunnan vuoksi suurin valta on miehillä ja siksi nykyisellään suurin osa näistä ringeistä on sementoitu pönkittämään miehistä valtaa ja maskuliinisuutta.

Yhteisölle on kuitenkin aivan yhtä haitallista teki näitä rikoksia kuka hyvänsä. Törmäsin myös mielenkiintoiseen ajatukseen toisenlaisesta vallankäytöstä parisuhteessa. Twitterissä leviävän hastagin, #maybeshedoesnthityou takaa löytää toisenlaisia tarinoita siitä, miten valtaa voidaan käyttää parisuhteessa myrkyllisesti myös naisten toimesta ja erityisesti sitä, ettei kaikki väkivalta ole fyysistä.

Ja loppuun vielä yksi tarkennus: tämä ei ole kilpailu siitä, kumpi sukupuoli on enemmän toksinen. Sukupuoli ei ole lopulta relevantti tekijä, kun asiaa tarkastellaan hybriksen näkökulmasta ja yhteisön asiana. Niin pitkään ongelma on kuitenkin enemmän maskuliininen, kun yhteiskunta muodostuu patriarkaatiksi. Jos eläisimme samojen ongelmien kanssa matriarkaalisessa yhteiskunnassa olisi ongelma feminiininen. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa meille jäisi jäljelle vain hybris ja rikkeet yhteisöä tai toista yksilöä vastaan.

Tasa-arvon puolesta, hybristä vastaan.

Totentanz_logo

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille! Viikkokuva ja siihen liittyvät merkinnät ovat nyt parin viikon paussilla aikataulupaineiden ja flunssapöpön vuoksi. Tasa-arvon asian edistämistä tullaan jatkamaan tässä blogissa kuitenkin jokaisen päivityksen myötä ympäri vuoden jatkossakin.

Tulevana viikonloppuna matka vie kuitenkin Tampere Kuplii-sarjakuvatapahtumaan, jossa minut tavoittaa lauantaina ja sunnuntaina Keski-Suomen Sarjakuvaseuran myyntipöydän takaa myymässä uusinta vuosijulkaisuamme, sekä jotain irtomateriaalia liittyen tähän blogiin. Totentanzista ei ole vielä painettuna sarjakuvaa, mutta printtejä ja tarroja voi tulla hakemaan tai juttelemaan muuten. Myyntipöytämme sijaitsee tapahtuman Pienlehtimarssissa ja fyysisesti se on Tampere-talon 2. kerroksessa. Pidän myös lyhyen esittelyn seuramme toiminnasta sunnuntaina Kuplalavalla klo 11 kieppeissä, kun Pienlehtimarssin tekijät esittäytyvät.

Blogiin päivitän varmaan jotain kuulumisia Tampereelta myöhemmin ja viikkokuvan pariin palaan heti Tampereen jälkeisellä viikolla.

Toivottavasti kaikki Tampereelle tapahtumaan viikonloppuna tulevat ja blogia lukeneet käväisevät moikkaamassa, tavataan Tampereella!

Old News 05/2018 ”Paradigmat”

Blogpiece_5

”Tiedän vain sen, etten tiedä” Tätä lausetta on laitettu Sokrateen suuhun hänen puolustuspuheenvuoroissaan ja siitä on muutama eri muoto. Olennaisinta on kuitenkin sen ytimessä oleva avoimuus uudelle tiedolle.

Tällä ohjeella olen huomannut parhaaksi lähestyä keskusteluja, jotka voisivat ravistella omaani tai toisen ajattelumallia maailmasta, kaikkeudesta ja mistä tahansa. Se toimii ohjenuorana, kun yritän ymmärtää toista tai välttää saarnamiehen manttelia jos näkemykseni eroaa.

Meillä on silti tarve rakentaa maailmankatsomuksemme kokemustemme ja oppimamme kautta paradigmojen varaan. Sellaisten ydintotuuksien, joihin emme mielellämme koske. Niitä joko puolustetaan suu vaahdossa raivoten tai ne pidetään niin visusti lukittuina salaisuuksina, että jos joku niitä vahingossa lähestyy ne verhotaan huumorin ja vitsien savuverhoon. ”Se oli vain tsoukki!”

Lisäksi monelle omat paradigmat saattavat todella olla niin salaisia, että niiden vaikuttimia omaan toimintaan ei edes itse ymmärretä.

Moraalirelativismi on sitä, että ajatellaan jokaisen ajattelumallin olevan itsessään yhtä arvokas. Kuitenkin unohdamme helposti, että samalla kun vaivattomasti kellumme kukin omien paradigmojemme varassa vältellen kohteliaasti muita kellujia ja yhteentörmäyksiä niin pinnan alla on aina odottamassa muita, jotka eivät jaa arvopohjaamme millään lailla.

Suosiolliset olosuhteet, poliitikkojen käyttämä retoriikka, korruptio, puutteellinen lainsäädäntö. Mm. nämä muodostavat tilanteita, joissa kellujat saattavat huomata, että vesi onkin muuttunut nopeasti sameammaksi ja siellä uiskentelee aivan uudenlaisia kaloja.

Liukuhihnapäätöksiä tekevä Migri, Yhdysvaltojen Immigration and Customs Enforcement, ICE ( linkistä aukeaa raportti ICE:n toimesta säilöönotettujen maahanmuuttajien kuolemista ja niiden salailusta ) ja vanha kunnon Gestapo. Paralleelit näiden välillä ovat aika hätkähdyttäviä, kun mietitään minkälaisia ihmisiä jokainen on toimintaansa tarvinnut. Moni ei ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, ennen kuin koputus on kuulunut omalta ovelta.

Uskallatko haastaa omat paradigmasi? Hybris on se ääni, joka sanoo, että ”kyllä minä tiedän”

Kotimaan kamaralla

Viikkokuva on tällä viikolla tauolla ja ensi viikon aikana siirryn tarkastelemaan hybriksen ongelmaa vähän toiselta kulmalta, mutta nyt tälle viikolle on tullut kotimaassa sellaista uutista, josta en voi olla kirjoittamatta tänne.

Suomessa on nyt Ylen ja Long Playn toimesta saatu haastattelujen kautta selville, että Taideteollisessa korkeakoulussa vaikuttanut professori ja elokuvaohjaaja Lauri Törhönen on myös kunnostautunut seksuaalisen häirinnän saralla toimiessaan elokuvataiteen puolella opettajana ja professorina TaiKissa. Suomessa henkilön nimen julkaiseminen on aika poikkeuksellista tällaisessa tilanteessa ja minusta tähän kannattaa kiinnittää juuri siksi asianmukaisella vakavuudella huomiota.

Ylen jutun voi lukea täältä ja sen tueksi muutaman sivuäänen Long Playn kautta, kannattaa lukaista täältä ja täältä. Näistä saa jo aika hyvän kelan myös niistä yleisimmistä vastareaktioista mitä tämä paljastus on jo synnyttänyt.

Omia tunnetilojani kuvaa ehkä parhaiten suuttumus, pettymys ja kiukku tällä hetkellä.

Taideteollinen korkeakoulu (nykyisellään osa Aalto-yliopistoa) on yksi niistä yliopistoista Suomessa, jonne haetaan pitkään ja hartaasti ja jo sinne hakevat ovat todella haavoittuvassa tilanteessa. Ennen monipäiväisiä pääsykokeita on ennakkotehtäviä, joiden perusteella karsitaan jo valtaosa kiinnostuneista pois. Pääsykokeet ovat useammassa vaiheessa, kestävät useamman päivän ja kaikki mukana olevat ovat jo tosi lahjakkaita. Tällaisessa tilanteessa nuorten naisten saalistaminen kesken pääsykokeiden tai niiden jälkeen (sikäli että se olisi muutenkaan milloinkaan OK) on aivan käsittämättömän häikäilemätöntä. Suomessa ei myös todella ole kovin montaa vaihtoehtoa mistä valita, jos haluaa elokuvataidetta opiskella.

Kaikki nämä yllä mainitut tekijät antavat hakijoita arvosteleville professoreille ja opettajille valtavasti valtaa hakijoiden suhteen. Vuosittain opiskelijoita otetaan sisään niin pieni osa alkuperäisten ennakkotehtävien lähettäneiden määrästä, että tämän vallan käyttäminen vipuvartena mihin tahansa on juuri siksi niin moninkertaisesti väärin.

Pääsykokeet ovat mielettömän intensiiviset ja stressaavat ihan kaikkialla. Luovilla aloilla minusta vielä korostetummin. Kuinka moni mies sai epäreilun edun pääsykokeissa siitä, että he eivät joutuneet muun pääsykoestressin keskellä pohtimaan miten suhtautuvat sinua arvioivan professorin harjoittamaan häirintään tai ehdotteluihin?

Kuinka paljon lahjakkaita tekijöitä todella menetettiin elokuvataiteesta sen takia, että kiinnostus alaa kohtaa ja usko mahdollisuuksiin sammutettiin pääsykokeissa tai niiden jälkeen tällä tavalla? Ja jos nyt on kaksikymmentä haastateltua kertonut tilanteista joissa Törhönen on mennyt liian pitkälle heidän mielestään, mutta oletettavasti ei ole päästy tarpeeksi pitkälle professorin mielestä, niin montako tarinaa on vielä kuulematta niistä tilanteista, kun saalistava professori on onnistunut tavoitteessaan?

Onneksi toimittajat tekevät työtään. Tästä varmasti kuullaan lisää. Törhönen ei itse ole asiaa vielä kommentoinut.

Old News 03/2018 ”Mädät rakenteet”

Blogpiece_3

The Guardian julkaisi menneellä viikolla reportaasin, jonka mukaan YK:n sisällä on rakentuneena mitavat koneistot järjestelmälliselle seksuaaliselle häirinnälle ja sen peittelylle.

Tämä on aika surullinen uutinen organisaatiosta, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan pitämään huolta ihmisoikeuksista ja ajamaan tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden asiaa. Ihan siinä määrin, että ihmisoikeudet on yleismaailmallisesti määritetty YK:n toimesta ja samoin myös 1979 tehty ”kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus” (jonka Suomi ratifioi heti perään elokuuussa 1986) on YK:n käsialaa.

YK on jo saanut kritiikkiä osakseen tehottomuudesta aiemminkin ja tällaisten syytösten luulisi reilussa kymmenessä vuodessa johtavan jonkinlaiseen itsesäätelyyn. Nyt The Guardianin jutussa kuitenkin tuntuu käyvän ilmi, että organisation sisällä asiasta ollaan piittaamattomia. Miten näin kaukana voidaan olla omista asetuksistaan organisaatiossa, joka määrittää pohjan monien valtioiden lainsäädännölle?

Hyvien uutisten saralla sen sijaan Yhdysvalloissa käytiin viimein oikeutta liikuntalääkäri Lawrence G. Nassaria vastaan, jota syytettiin useiden naispuolisten voimistelijoiden hyvåksikäytöstä urallaan. Uhreja oli ehtinyt kertyä yli 150, jotka tapahtumahetkillä ovat olleet nuoria tai lapsia.

Oikeudenkäyntiä johtanut tuomari Rosemarie Aquilina antoi uhreille poikkeuksellisen paljon tilaa puhua ja rohkaisi kaltoinkohdeltuja astumaan kokemuksiensa kanssa esiin. Mahdollisuus puhua kokemuksistaan kaikkien vaiettujen vuosien jälkeen ja se, että näkee samassa oikeussalissa muut uhrit ja kuulee heidän kokemuksensa on varmasti ollut monelle uhrille eräänlainen katarsis. Ainakin toivon sen tuoneen helpotusta ja lisäksi tieto, että Nassarin saama tuomio pitää hänet kaltereiden takana loppuelämänsä ajan. Tuomio tuli lopulta seitsemästä hyväksikäytöstä, joihin Nassar myönsi syyllisyytensä.

Hollywoodissa myös asiat etenee, Wonder Woman 2 elokuvan kuvauksissa tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran tiukentuneita seksuaalisen häirinnän ohjesääntöjä, joita alettiin puuhata Harvey Weinsteinin törkyjen pulpahdettua pintaan.

Lisäksi vielä tapahtui Women’s March 2018 joka oli väkimäärältään ehkä isompi kuin mikään yhden päivän mielenilmaus koskaan.

Blogin Old News viikkokuva on nyt suunnitellusti luovalla tauolla seuraavan viikon ja uusi päivitys on kahden viikon kuluttua. Jos tässä kolmen viikon aikana käsittelin jotain sinulle tärkeää asiaa tai sinulle herää ajatuksia, niin jaathan linkin uutisvirtaasi ja keskustelet lähipiirisi kanssa lukemastasi.

Tervetuloa blogini pariin

Tervetuloa lukija!

Olennaiset tiedot blogin sisällöstä löydät ”About Totentanz” välilehdeltä.

Voit käydä tykkäämässä sivustosta myös Facebookissa niin pysyt ajan tasalla sivupäivityksistä ja muusta sisällöstä. Muuta kuvittamispuuhaani voi seurata myös Instagramissa.

Jos haluat lukea tarinaa kronologisessa järjestyksessä, löytyy sivujen järjestys välilehdeltä Old News – sarjakuva