Tasa-arvon puolesta, hybristä vastaan.

Totentanz_logo

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille! Viikkokuva ja siihen liittyvät merkinnät ovat nyt parin viikon paussilla aikataulupaineiden ja flunssapöpön vuoksi. Tasa-arvon asian edistämistä tullaan jatkamaan tässä blogissa kuitenkin jokaisen päivityksen myötä ympäri vuoden jatkossakin.

Tulevana viikonloppuna matka vie kuitenkin Tampere Kuplii-sarjakuvatapahtumaan, jossa minut tavoittaa lauantaina ja sunnuntaina Keski-Suomen Sarjakuvaseuran myyntipöydän takaa myymässä uusinta vuosijulkaisuamme, sekä jotain irtomateriaalia liittyen tähän blogiin. Totentanzista ei ole vielä painettuna sarjakuvaa, mutta printtejä ja tarroja voi tulla hakemaan tai juttelemaan muuten. Myyntipöytämme sijaitsee tapahtuman Pienlehtimarssissa ja fyysisesti se on Tampere-talon 2. kerroksessa. Pidän myös lyhyen esittelyn seuramme toiminnasta sunnuntaina Kuplalavalla klo 11 kieppeissä, kun Pienlehtimarssin tekijät esittäytyvät.

Blogiin päivitän varmaan jotain kuulumisia Tampereelta myöhemmin ja viikkokuvan pariin palaan heti Tampereen jälkeisellä viikolla.

Toivottavasti kaikki Tampereelle tapahtumaan viikonloppuna tulevat ja blogia lukeneet käväisevät moikkaamassa, tavataan Tampereella!

Old News 05/2018 ”Paradigmat”

Blogpiece_5

”Tiedän vain sen, etten tiedä” Tätä lausetta on laitettu Sokrateen suuhun hänen puolustuspuheenvuoroissaan ja siitä on muutama eri muoto. Olennaisinta on kuitenkin sen ytimessä oleva avoimuus uudelle tiedolle.

Tällä ohjeella olen huomannut parhaaksi lähestyä keskusteluja, jotka voisivat ravistella omaani tai toisen ajattelumallia maailmasta, kaikkeudesta ja mistä tahansa. Se toimii ohjenuorana, kun yritän ymmärtää toista tai välttää saarnamiehen manttelia jos näkemykseni eroaa.

Meillä on silti tarve rakentaa maailmankatsomuksemme kokemustemme ja oppimamme kautta paradigmojen varaan. Sellaisten ydintotuuksien, joihin emme mielellämme koske. Niitä joko puolustetaan suu vaahdossa raivoten tai ne pidetään niin visusti lukittuina salaisuuksina, että jos joku niitä vahingossa lähestyy ne verhotaan huumorin ja vitsien savuverhoon. ”Se oli vain tsoukki!”

Lisäksi monelle omat paradigmat saattavat todella olla niin salaisia, että niiden vaikuttimia omaan toimintaan ei edes itse ymmärretä.

Moraalirelativismi on sitä, että ajatellaan jokaisen ajattelumallin olevan itsessään yhtä arvokas. Kuitenkin unohdamme helposti, että samalla kun vaivattomasti kellumme kukin omien paradigmojemme varassa vältellen kohteliaasti muita kellujia ja yhteentörmäyksiä niin pinnan alla on aina odottamassa muita, jotka eivät jaa arvopohjaamme millään lailla.

Suosiolliset olosuhteet, poliitikkojen käyttämä retoriikka, korruptio, puutteellinen lainsäädäntö. Mm. nämä muodostavat tilanteita, joissa kellujat saattavat huomata, että vesi onkin muuttunut nopeasti sameammaksi ja siellä uiskentelee aivan uudenlaisia kaloja.

Liukuhihnapäätöksiä tekevä Migri, Yhdysvaltojen Immigration and Customs Enforcement, ICE ( linkistä aukeaa raportti ICE:n toimesta säilöönotettujen maahanmuuttajien kuolemista ja niiden salailusta ) ja vanha kunnon Gestapo. Paralleelit näiden välillä ovat aika hätkähdyttäviä, kun mietitään minkälaisia ihmisiä jokainen on toimintaansa tarvinnut. Moni ei ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, ennen kuin koputus on kuulunut omalta ovelta.

Uskallatko haastaa omat paradigmasi? Hybris on se ääni, joka sanoo, että ”kyllä minä tiedän”

Kotimaan kamaralla

Viikkokuva on tällä viikolla tauolla ja ensi viikon aikana siirryn tarkastelemaan hybriksen ongelmaa vähän toiselta kulmalta, mutta nyt tälle viikolle on tullut kotimaassa sellaista uutista, josta en voi olla kirjoittamatta tänne.

Suomessa on nyt Ylen ja Long Playn toimesta saatu haastattelujen kautta selville, että Taideteollisessa korkeakoulussa vaikuttanut professori ja elokuvaohjaaja Lauri Törhönen on myös kunnostautunut seksuaalisen häirinnän saralla toimiessaan elokuvataiteen puolella opettajana ja professorina TaiKissa. Suomessa henkilön nimen julkaiseminen on aika poikkeuksellista tällaisessa tilanteessa ja minusta tähän kannattaa kiinnittää juuri siksi asianmukaisella vakavuudella huomiota.

Ylen jutun voi lukea täältä ja sen tueksi muutaman sivuäänen Long Playn kautta, kannattaa lukaista täältä ja täältä. Näistä saa jo aika hyvän kelan myös niistä yleisimmistä vastareaktioista mitä tämä paljastus on jo synnyttänyt.

Omia tunnetilojani kuvaa ehkä parhaiten suuttumus, pettymys ja kiukku tällä hetkellä.

Taideteollinen korkeakoulu (nykyisellään osa Aalto-yliopistoa) on yksi niistä yliopistoista Suomessa, jonne haetaan pitkään ja hartaasti ja jo sinne hakevat ovat todella haavoittuvassa tilanteessa. Ennen monipäiväisiä pääsykokeita on ennakkotehtäviä, joiden perusteella karsitaan jo valtaosa kiinnostuneista pois. Pääsykokeet ovat useammassa vaiheessa, kestävät useamman päivän ja kaikki mukana olevat ovat jo tosi lahjakkaita. Tällaisessa tilanteessa nuorten naisten saalistaminen kesken pääsykokeiden tai niiden jälkeen (sikäli että se olisi muutenkaan milloinkaan OK) on aivan käsittämättömän häikäilemätöntä. Suomessa ei myös todella ole kovin montaa vaihtoehtoa mistä valita, jos haluaa elokuvataidetta opiskella.

Kaikki nämä yllä mainitut tekijät antavat hakijoita arvosteleville professoreille ja opettajille valtavasti valtaa hakijoiden suhteen. Vuosittain opiskelijoita otetaan sisään niin pieni osa alkuperäisten ennakkotehtävien lähettäneiden määrästä, että tämän vallan käyttäminen vipuvartena mihin tahansa on juuri siksi niin moninkertaisesti väärin.

Pääsykokeet ovat mielettömän intensiiviset ja stressaavat ihan kaikkialla. Luovilla aloilla minusta vielä korostetummin. Kuinka moni mies sai epäreilun edun pääsykokeissa siitä, että he eivät joutuneet muun pääsykoestressin keskellä pohtimaan miten suhtautuvat sinua arvioivan professorin harjoittamaan häirintään tai ehdotteluihin?

Kuinka paljon lahjakkaita tekijöitä todella menetettiin elokuvataiteesta sen takia, että kiinnostus alaa kohtaa ja usko mahdollisuuksiin sammutettiin pääsykokeissa tai niiden jälkeen tällä tavalla? Ja jos nyt on kaksikymmentä haastateltua kertonut tilanteista joissa Törhönen on mennyt liian pitkälle heidän mielestään, mutta oletettavasti ei ole päästy tarpeeksi pitkälle professorin mielestä, niin montako tarinaa on vielä kuulematta niistä tilanteista, kun saalistava professori on onnistunut tavoitteessaan?

Onneksi toimittajat tekevät työtään. Tästä varmasti kuullaan lisää. Törhönen ei itse ole asiaa vielä kommentoinut.

Old News 03/2018 ”Mädät rakenteet”

Blogpiece_3

The Guardian julkaisi menneellä viikolla reportaasin, jonka mukaan YK:n sisällä on rakentuneena mitavat koneistot järjestelmälliselle seksuaaliselle häirinnälle ja sen peittelylle.

Tämä on aika surullinen uutinen organisaatiosta, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan pitämään huolta ihmisoikeuksista ja ajamaan tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden asiaa. Ihan siinä määrin, että ihmisoikeudet on yleismaailmallisesti määritetty YK:n toimesta ja samoin myös 1979 tehty ”kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus” (jonka Suomi ratifioi heti perään elokuuussa 1986) on YK:n käsialaa.

YK on jo saanut kritiikkiä osakseen tehottomuudesta aiemminkin ja tällaisten syytösten luulisi reilussa kymmenessä vuodessa johtavan jonkinlaiseen itsesäätelyyn. Nyt The Guardianin jutussa kuitenkin tuntuu käyvän ilmi, että organisation sisällä asiasta ollaan piittaamattomia. Miten näin kaukana voidaan olla omista asetuksistaan organisaatiossa, joka määrittää pohjan monien valtioiden lainsäädännölle?

Hyvien uutisten saralla sen sijaan Yhdysvalloissa käytiin viimein oikeutta liikuntalääkäri Lawrence G. Nassaria vastaan, jota syytettiin useiden naispuolisten voimistelijoiden hyvåksikäytöstä urallaan. Uhreja oli ehtinyt kertyä yli 150, jotka tapahtumahetkillä ovat olleet nuoria tai lapsia.

Oikeudenkäyntiä johtanut tuomari Rosemarie Aquilina antoi uhreille poikkeuksellisen paljon tilaa puhua ja rohkaisi kaltoinkohdeltuja astumaan kokemuksiensa kanssa esiin. Mahdollisuus puhua kokemuksistaan kaikkien vaiettujen vuosien jälkeen ja se, että näkee samassa oikeussalissa muut uhrit ja kuulee heidän kokemuksensa on varmasti ollut monelle uhrille eräänlainen katarsis. Ainakin toivon sen tuoneen helpotusta ja lisäksi tieto, että Nassarin saama tuomio pitää hänet kaltereiden takana loppuelämänsä ajan. Tuomio tuli lopulta seitsemästä hyväksikäytöstä, joihin Nassar myönsi syyllisyytensä.

Hollywoodissa myös asiat etenee, Wonder Woman 2 elokuvan kuvauksissa tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran tiukentuneita seksuaalisen häirinnän ohjesääntöjä, joita alettiin puuhata Harvey Weinsteinin törkyjen pulpahdettua pintaan.

Lisäksi vielä tapahtui Women’s March 2018 joka oli väkimäärältään ehkä isompi kuin mikään yhden päivän mielenilmaus koskaan.

Blogin Old News viikkokuva on nyt suunnitellusti luovalla tauolla seuraavan viikon ja uusi päivitys on kahden viikon kuluttua. Jos tässä kolmen viikon aikana käsittelin jotain sinulle tärkeää asiaa tai sinulle herää ajatuksia, niin jaathan linkin uutisvirtaasi ja keskustelet lähipiirisi kanssa lukemastasi.

Tervetuloa blogini pariin

Tervetuloa lukija!

Olennaiset tiedot blogin sisällöstä löydät ”About Totentanz” välilehdeltä.

Voit käydä tykkäämässä sivustosta myös Facebookissa niin pysyt ajan tasalla sivupäivityksistä ja muusta sisällöstä. Muuta kuvittamispuuhaani voi seurata myös Instagramissa.

Jos haluat lukea tarinaa kronologisessa järjestyksessä, löytyy sivujen järjestys välilehdeltä Old News – sarjakuva