Old News 4/2019 ”Kahden kerroksen väkeä”

Blogpiece_4

Minun oli tarkoitus julkaista tässä kohtaa Prideen liittyvä päivitys. Melko monta vaihtoehtoa oli tulilla, mutta törmäsin tänään sellaiseen uutiseen, joka menee nyt omalla stressilistalla edelle. Pahoittelen.

Lupaan kompensoida tätä lapsusta kuitenkin sillä, että en vaihda täksi kuukaudeksi sateenkaaribannereita, mutta otan asiaa esille myös kesäkuun jälkeen, kun pahin pinkkipesu alkaa olla ohi.

Alustukseksi sanon, että ilmastokriisi on päällä ja lentäminen on pahasta. Se on fakta. Pidä tämä ajatus tässä vaiheessa kirkkaana, kun luet eteenpäin.

Aihe, josta koen pakottavaksi puhua on kryptovaluuttojen louhimiseen menevä energia ja sen tuottama hiilijalanjälki. Törmäsin tutkimukseen (CNN artikkeli, linkki tutkimukseen ihan ekassa kappaleessa) jossa on laskettu kryptovaluutoista Bitcoinin hiilidioksidipäästöjen määrää. Tutkimuksen mukaan vuositasolla Bitcoin tuottaa kaikkinensa 22 megatonnia CO2 päästöjä.

Luku tuntuu aika isolta, joten halusin hitusen etsiä vertailua, joka suhteuttaisi tätä. Nyt on mediassa ollut juttua myös tavallisen netin käytön hiilidioksipäästöistä. Ylen jutussa lentämistä verrattiin käyttäen Finnairin päästölaskuria joten reiluuden vuoksi käytän samaa.

Matka Helsingistä New Yorkiin Finnairin mukaan tuottaa 442kg hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Alkuperäisen laskelman tein toista kautta, jossa sain lukemaksi 1.2 tonnia per yksin matkustava, mutta käytetään tuota Finnairin laskuria, koska sitä oli käytetty myös Ylen uutisessa aiheesta.

Suhteutettuna Bitcoinin vuoden päästöihin, se vastaa siis 49.773.755 yhdensuuntaista lentomatkaa Finnairilla Helsingistä New Yorkiin. Kokeillaan sanoa se vielä kerran ääneen. Neljäkymmentäyhdeksänmiljoonaa seitsemänsataaseitsemänkymmentäkolmetuhatta seitsemänsataaviisikymmentäviisi lentomatkaa. Vuodessa.
(Disclaimerina, on sanottava, että todennäköistä on olettaa, että Finnair valkopesee omaa laskuriaan mahdollisimman edulliseksi. Kuten sanoin, kokeilin aiemmin eri laskuria jonka suhdeluku on vähän alhaisempi, vain 18.3 miljoonaa lentomatkaa saa tuolla…)

Tuntuuko hurjalta? Bitcoin on yksi yli kahdesta tuhannesta kryptovaluutasta, mutta näistä suuri osa on huijauksia eikä aktiivista kauppaa käydä kaikilla. Jokainen kryptovaluutta kuitenkin tarvitsee enemmän ja enemmän laskentatehoa toiminnan jatkuessa johtuen lohkoketjuteknologian luonteesta.

Mitä sellaista kryptovaluutat tuovat ympäröiviin yhteiskuntiin, jotta tuo kulutus olisi perusteltua? No, ainakin ne ovat rikollisten suosiossa jos eivät täydellisen anonymiteetin niin ainakin pseudonyymin takia.

Nyt on pakko alkaa konkreettisiin tekoihin ilmaston osalta, vaikka aikaa ei välttämättä ole yhtään.

Jos luet tämän ja tunnet jonkun joka tuntee jonkun joka voi olla tuttu jollekin joka voi vaikuttaa kansainvälisiin asioihin tai lainsäädäntöihin, kysy montaako lentomatkaa kryptovaluuttojen päästöt vastaavat. Pelkästään Bitcoin vastaa suunnilleen Sri Lankan koko valtion CO2 päästöjen suuruusluokkaa vuositasolla.

Viitaten edelliseen blogipäivitykseeni, tulisiko meidän nyt nostaa kädet ilmaan ja todeta, että ei voida mitään tehdä, ollaan edelleen pieni maa ja yada yada yada.

Vastaukseni on: Ei. Meidän velvollisuus on lisätä tietoisuutta, sivistettävä itseämme ja vaadittava oikeaa tietoa ja dataa päätösten tueksi. Suuri osa nykytilanteesta mahdollistuu sen vuoksi, ettei kuluttaja tiedä päätöstensä konkreettisia ympäristövaikutuksia. Investoimalla kryptovaluuttoihin voi spekuloida arvonnousulla ja saada itselleen vaurautta. Samalla mahdollistaen arvonnousun ja vaihdannan mm. rikollisille, sekä ympäristöä järkyttävällä tavalla kuormittavan järjestelmän ylläpidon. Meillä on jo olemassa valtava vaihtoehtojen määrä tehdä rahallisia transaktioita eri osapuolien välillä. Mitä lisäarvoa kryptovaluutat tuovat ja onko se lisäarvo aiheutetun ympäristövaikutuksen väärti?

Old News 2/2019 ”Kulutusjuhla”

Blogpiece_14Tämän päivityksen kanssa meinasikin tulla kiire. Oletin, että aikaa olisi vielä noin viikko, koska viime vuonna tämä päivä oli 11.4.2018. Kyse on tietenkin Suomen omasta ylikulutuspäivästä.

Oma ylikulutuspäivämme on siis keväällä, kun muulla maailmalla se on suunnilleen elokuun paikkeilla. Päivä on tänä vuonna myös aikaistunut karkeasti viikolla edellisvuodesta. WWF kertoo asiasta näin:

Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan tämä luonnonvarojen kulutus. Suurimmat syyt suomalaisten ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ruuantuotanto.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka syytös ylikulutuksesta tuntuu yksittäisestä ihmisestä pääosin kurjalta, on todellinen mahdollisuus vaikuttaa nyt kevään vaaleissa äänestämällä. Kaikki nuo kolme suurinta tekijää ovat sellaisia, joihin puututaan hallinnollisin ja lainsäädännöllisin toimin. Suuri osa ympäristökeskustelua tuntuu kuitenkin jäävän junnaamaan siihen taisteluun, jossa yksittäiset kansalaiset heittelevät toisiaan muovipusseilla, nyhtökaurapyöryköillä ja yksityisautoilulla. Isommat linjat ovat ne millä tämä asia ratkaistaan ja siksi äänestäminen kestävän kehityksen puolesta on nyt tärkeää.

Paljon puhutaan sitten myös taloudesta, sen merkityksestä ja yritysten elinvoimaisuudesta. Tähän liittyen viime viikolla nousi esille yksi suru-uutinen, kun Reino -tossuja valmistava yritys haettiin konkursiin. Talouselämän uutisessa tehtaanjohtaja arvioi, että yksi syy alentuneeseen kysyntään on ollut liian kestävä tuote. Eli ikuisen kasvun tavoittelussa ei ole kannattavaaa rakentaa kestävää tuotetta, vaan kertakäyttötavaraa, jotta rahavirta pysyy säännöllisempänä. Tämä ei oikein asetu yksiin sitten ympäristön kestävyyden kanssa.

Kate Raworth on kirjoittanut aiheesta kirjan, ’Donitsitaloustiede’. Hän esittelee kirjassa ajatusmallia, jossa loputtoman kasvun sijasta taloutta mietittäisi rajallisten resurssien näkökulmasta.

Totentanzin maailmassa edellisessä päivityksessä mainitut supertietokoneet pitävät kirjaa jokaisessa yhteisössä käytössä olevista resursseista. Resurssit jaetaan asukkaiden kesken tasan erilaisten kiintiöiden avulla ja niiden käyttöä valvotaan aina mukana pidettävällä rannekkeella, joka toimittaa samalla myös modernin älypuhelimen, pankkikortin ja kotitietokoneen virkaa. Tietokoneet ohjaavat ihmiset myös töihin tarvittavan työvoimaresurssin huomioiden ja jokainen on yhtä työtön tai työllistetty. Suurimmasta osasta tehtäviä vastaavat jo automatisoidut robotit tai androidit. Kansalaiset saavat myös käyttöönsä suurempia osuuksia erillisiä kulutuskiintiöitä työskentelemällä enemmän, kehittämällä yhteisön kannalta jotain hyödyllistä tai tarjoamalla jotain palvelua, josta toinen kansalainen on valmis luovuttamaan osan kiintiöstään toiselle. Suoranaista rahaa ei ole, koska jaettava määrä saattaa vaihdella kausittain. Totentanzin maailmassa valmistamalla laadukkaat Reino -tossut saat säännöllisen tulovirran niin pitkään tossuja käyttävältä henkilöltä, kun hänen tossunsa pysyvät ehjinä.

Voitaisiinko käyttötavaroissa nykymaailmassa siirtyä mikromaksuihin, jossa tossut ovat palvelu, joista maksat pientä osuutta tasaisesti? Tossujen rikkoontuessa valmistaja toimittaa sinulle uudet tilalle tai korjaa entiset. Kannustaisiko tämä valmistamaan kestävämpää laatua? Sinun ei tällaisessa maailmassa myöskään kannata välttämättä pitää kaapissa 64 paria erivärisiä tossuja ja tämä rajoittaisi tarpeetonta kerskakulutusta.

Konkurssiuutinen aiheutti kysyntäpiikin tossujen myyntiin ja epäilen, että tossujen valmistus jatkuu vielä. Valitettavasti tuotantoa tuskin jatketaan Suomessa laatua vaalien, vaan se viedään jonnekin halpamaahan.

PS. Totentanzin maailmassa on myös ihmisiä, jotka vapauden nimiin vannoen ovat sitä mieltä, että heille kuuluu suurempi osa jaettavissa olevasta piirakasta ja he ovat kehittäneet keinoja, joilla kiintiöitä voidaan kiertää tai manipuloida. Tästä lisää myöhemmissä päivityksissä.

Old News 1/2019 ”Norminpurkutalkoot”

Blogpiece_13

Aika aloittaa tämän vuoden ensimmäisellä varsinaisella päivityksellä jatkaen viimevuotista Old News -sarjaa. Tälle vuodelle päätin ottaa tavoitteen, että panostan hitusen enemmän kuvituksen laatuun ja päivitysvauhtina on tarkoitus julkaista viime vuoden tapaan 12 sivua, mutta tasaisemmin pitkin vuotta.

Totentanzin vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa norminpurkutalkoita on viety sen verran pitkälle, että kaikki olennaiset päätökset tekevät kaupunkiyhteisöjen ytimessä sijaitsevat supertietokoneet ihmisten puolesta. Aloin pohtia ajatusta miten yhteisöjen normit ja moraali rakentuvat vallitsevan tilanteen mukaan perehdyttyäni hieman Jordan Petersonin esittämiin ajatuksiin siitä miksi meillä on sellaisia rakenteita, kuin patriarkaattinen yhteiskuntajärjestys ja ties mitä. Jonkin verran kahlattuani hänen youtubevideoitaan, kilometrin mittaisia keskusteluja sekä perusteluja puolesta ja vastaan olen sitä mieltä, että Peterson on ankea fatalisti. Hän esittää nykyisen tilanteen vaihtoehdottomana todellisuutena, joka johtuu siitä, että luonto toimii siten, että naisilla on vaikeampi olla, koska kohtu, synnytys ja hummerit. Miehet eivät hänen mukaansa ole aktiivisesti vaikuttaneet naisten heikompaan asemaan, vaan syypää on luonto.

Se, että me tänä päivänä keskustelemme naisten, seksuaalivähemmistöjen ja kaikkien välisestä tasa-arvosta enemmän johtuu puhtaasti siitä, että meillä on enemmän tietoa, resursseja ja keinoja vaihtaa ajatuksia kuin koskaan ennen. Petersonin puheissa unohtuu jatkuvasti esimerkiksi eri uskontojen miesdominanssin vaikutus naisten nykyiseen asemaan. Tämä voi johtua myös tosin siitä, että hän perustelee moraalikysymyksiä kliinisen psykologin näkövinkkelistä, kun keskustelu on kuitenkin enemmän sosiaalipsykologian ja sosiologian aluetta.

Tältä pohjalta aloin pohtia sitä, kuinka tietoisuus omien toimien vaikutuksista, moraali ja yhteisön normit kasvavat ja levenevät laajemmaksi mitä kauemmaksi pääsemme siitä tilanteesta, että yksilö joutuu taistelemaan henkensä edestä. Esimerkiksi väkivalta toista henkilöä kohtaan ei kuulu kardinaalisyntien joukkoon tilanteessa, jossa taistellaan selviytymisestä rajoitettujen resurssien tyhjiössä, mutta sitä tuomittavampaa se on, mitä suurempi on yhteisö ja mitä paremmin on turvattu yhteisön jäsenten perustarpeet. Tämän vuoksi minusta niissä maissa, joissa on saatu nauttia vauraudesta ja etuoikeuksista ja ehkä jopa eletty ilman aseellista konfliktia useita vuosikymmeniä on tärkeä käydä jatkuvaa keskustelua siitä, miten voimme parantaa yhä pienempien marginaalien tilannetta ja lisätä tietoutta siitä, ettei oma toiminta vie saavutettua tasa-arvoa taaksepäin.

Totentanzin maailmassa yhteisöt rakentuvat suurten kaupunkikeskittymien ympärille, koska maapallo on muuttunut suurilta osin elinkelvottomaksi maan magneettikentän heikennyttyä ja elinkelpoista tilaa on rajallisesti. Sarjakuvasivussa kuvatut holvitietokoneet päivittävät moraalisen koodiston aina sen mukaan kuinka suureksi yhteisö kasvaa ja paljonko resursseja on jaettavaksi. Pidemmälle edenneissä yhteisöissä tuomitaan rikoksina sellaisia asioita, jotka olivat mahdollisesti sallittuja aiemmin.

Sen sijaan, että alistuisimme nykytilanteeseen on minusta olennaista, että nojaamme juuri niihin vahvuuksiin, jotka erottavat ihmislajin muusta eläinkunnasta: Kykymme käyttää aivojamme pelkän serotoniinivaraston sijaan myös käsittelemään etiikkaa, pohtimaan moraalisia kysymyksiä ja järkeilemään todellisuus, joka on muutakin kuin selvitymistaistelu ja kilpailu hedelmällisimmistä naaraista.

Loppupohdintana vielä perheväkivallan pohjoismainen paradoksi. Miksi tasa-arvoasioiden edelläkävijämaissa on silti korkea luvut läheisväkivallan osalta, kun verrataan muuhun Eurooppaan?

The average rate of lifetime prevalence of violence against women perpetrated by partners in the European Union is 22%, but Denmark’s average is 32%, Finland 30%, and Sweden 28%.

Hyvää loppuvuotta 2018 ja kiitos kuluneesta vuodesta!

Hello_Totz

Kiitos lukijoille kuluneesta vuodesta! Aktiivisena alkanut blogi kohtasi syksyn puolella hieman enemmän arkielämän kiireitä ja päivitystahti hidastui. Taustalla on myös ollut hitusen enemmän pidemmän sarjan valmistelua ja tosi monta hyvää päivitysaihetta syksyn aikana jäi tarttumatta ajankohtaisista asioista puhtaasti ajanpuutteen vuoksi.

Blogin ensimmäinen vuosi on ollut tosi mielenkiintoinen ja blogin pitäminen on ollut huippuantoisaa. Blogi antoi minulle matalan kynnyksen julkaisualustan tekemiselle ja mahdollisuuden harjoitella kuvittamisen prosessia ja tekniikkaa enemmän erillisten päivitysten osalta sen sijaan, että alkaisin heti tehdä pidempää ja isompaa kokonaisuutta. Olin myös iloisesti yllättynyt keväällä tulleesta valinnasta kuukauden sarjakuvablogiksi. Tämä kyllä tsemppasi isosti eteenpäin tekemisessä, vaikkei vaikutus suoraan päivitystahdissa näkynyt.

Tätä blogia pitäessä myös Totentanz-antologian muoto ja viitekehyksenä oleva fiktiivinen tulevaisuuden maailma on kirkastunut ja jäsentynyt paljon ja tarinaa vaihtoehtoisesta tulevaisuuden yhteiskunnasta ja hybriksen olemuksesta on muistiinpanomuodossa jo melko paljon. Tarkoituksena on edetä sen suhteen ensi vuonna, että visioistani pääsisivät nauttimaan myös lukijat.

Syksyn aikana kävin myös pitämässä paikallisella koululla kerran viikossa 5-9-luokkalaisille oppilaille koulupäivän jälkeen järjestettävää sarjakuvakerhoa, jossa lasten kanssa piirrettiin oma lyhyt sarjakuva ja tämä oli kokemuksena myös ihan mahtava. Kerho jatkuu jälleen helmikuussa ja siltä osin ruohonjuuritason sarjishommat pysyvät myös elossa. Tämän lisäksi tietysti meidän sarjisseuran puuhailut pitävät kalenterissa joka viikko sopivan määrän sarjistouhua.

Ensi vuonna blogiin päivittäminen jatkuu jälleen teeman mukaisesti lyhyemmillä Old-News-päivityksillä säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos kaipaat tietoa milloin uusi päivitys on julkaistu, kannattaa seurailla myös blogin Facebook-sivua.

Kiitos vielä kaikille matkalla mukana olleille ja uusille tuttavuuksille ja nähdään taas ensi vuonna blogin äärellä ja sarjistapahtumissa!

Old News 08/2018 ”Myrkyllinen hegemonia 1/2”

Blogpiece_8

Tästä päivityksestä olikin kasvamassa suunniteltua isompi järkäle, joten totesin paremmaksi pilkkoa kokonaisuuden kahteen osaan.

Aihe on sen verran olennainen koko tämän blogin, sekä muotoilun alla olevan hybrisetiikan osalta, että senkin takia sen palastelu on ihan perusteltua.

Edellisessä päivityksessäni käsittelin sukupuolen kokemuksen eri tahoja. Maskuliinisuutta, feminiinisyyttä ja androgyynisyyyttä. Mikään näistä ei suoraan kuitenkaan saa hybristä kiinnittymään itseensä samalla tavalla kuin nykyisessä länsimaisessa kulttuurissamme vallitseva hegemoninen maskuliinisuus ja erityisesti myrkyllinen maskuliinisuus. Koska aihe on myös todella olennainen pala Totentanzin koko tarinaa ja syntyhistoriaa, voi käsitteisiin tutustua paremmin vaikka Wikipedian kautta. (Linkki on englanninkielinen, suomenkielistä vastinetta ei ollut vielä kukaan Wikiin asti kirjaillut.)

Viitatessani nyt hegemoniseen maskuliinisuuteen käytän enemmän nyt Terry Kupersin suppeaa määritelmää sen osalta, että hegemoninen maskuliinisuus on se viitekehys, joka määrittelee ”tosimiehen” ominaisuudet länsimaissa. Näitä ovat nykyisin (R.W Connellin mukaan) mm. vahva kilpailuvietti, kyvyttömyys ilmaista muita tunteita kuin vihaa, haluttomuus ilmaista riippuvuutta tai heikkoutta, naisten halventaminen ja pitäminen esineinä tai alempiarvoisina, sekä homo-, trans- ja tiesmikäfobia. Teen erotuksen sen takia, (verrattuna R.W.Connellin määritelmään) että minusta hegemoninen maskuliinisuus on kokoelma ominaisuuksia, jotka muuttuvat sitten vallitsevan kulttuurin mukaan, sen sijaan että edustaisivat aina samoja ominaisuuksia. Niiden on kuitenkin oltava niitä ominaisuuksia, jotka takaavat maskuliinisille suurimman vallan, paremmat palkat ja yleisesti ottaen helpomman tien Onnelaan.

Tällä hetkellä hegemonia tuntuu olevan murroksessa sen osalta, mitkä ovat maskuliinisuuden tavoitelluimpia attribuutteja. Eli niitä ominaisuuksia, joiden avulla maskuliiniset henkilöt pystyvät saavuttamaan eniten valtaa ja arvostusta. Uskonkin, että Metoo-kampanjan suurin vaikutus tulee olemaan hegemonisen maskuliinisuuden muuttuminen. Pohjoismaissa muutos on varmasti ollut jo pidemmällä ennen Metoo-kampanjaa ja tämä osaltaan on näkynyt ulostuloina miehisen identiteetin katoamisesta ja pelkona siitä, että kaiken taustalla onkin jokin lukuisista feministien salaliitoista.

Loppuun vielä lyhykäinen päivitys tapahtumista Tampere kupliissa, josta nyt on vierähtänyt tätä kirjoittaessa aikaa toista viikkoa. Olin suurimman osan ajasta suunnitellusti myyntipöydän takana ja paikalla oli kyllä valtava määrä ihmisiä cosplay-tapahtuman vuoksi. Tämä tarkoitti myös sitä, että ihan kaikilla ei ollut ns. ostohousut jalassa vaikka pöydän reunusta kävikin moni kiinnostunut hieromassa. Silti jäi kokonaisuudesta oikein hyvä mieli ja ottaen huomioon paljonko siellä oli Tampere-talolla väkeä, niin järjestelyt sujuivat tosi mallikkaasti. Toivottavasti sinä olet yksi niistä uusista lukijoista, joka löytää tämän blogin nyt tarrasta löytyvän osoitteen avulla. Tervetuloa!

Tapasin taas lisää mielenkiintoisia tyyppejä kotimaisesta sarjakuvakentästä ja juuri ennen lähtöä Tampereelle sain tiedon, että tämä blogini pääsee kuukauden blogiksi sarjakuvablogit.com etusivulle. Yay!

Seuraavassa päivityksessä julkaisen sitten toisen osan tätä samaa kokonaisuutta, jossa avaan hieman myrkyllisen maskuliinisuuden aiheuttamaa tuhoa ja pohdin, että mitä se sellainen myrkyllinen feminiinisyys voisi sitten olla.

Tasa-arvon puolesta, hybristä vastaan.

Totentanz_logo

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille! Viikkokuva ja siihen liittyvät merkinnät ovat nyt parin viikon paussilla aikataulupaineiden ja flunssapöpön vuoksi. Tasa-arvon asian edistämistä tullaan jatkamaan tässä blogissa kuitenkin jokaisen päivityksen myötä ympäri vuoden jatkossakin.

Tulevana viikonloppuna matka vie kuitenkin Tampere Kuplii-sarjakuvatapahtumaan, jossa minut tavoittaa lauantaina ja sunnuntaina Keski-Suomen Sarjakuvaseuran myyntipöydän takaa myymässä uusinta vuosijulkaisuamme, sekä jotain irtomateriaalia liittyen tähän blogiin. Totentanzista ei ole vielä painettuna sarjakuvaa, mutta printtejä ja tarroja voi tulla hakemaan tai juttelemaan muuten. Myyntipöytämme sijaitsee tapahtuman Pienlehtimarssissa ja fyysisesti se on Tampere-talon 2. kerroksessa. Pidän myös lyhyen esittelyn seuramme toiminnasta sunnuntaina Kuplalavalla klo 11 kieppeissä, kun Pienlehtimarssin tekijät esittäytyvät.

Blogiin päivitän varmaan jotain kuulumisia Tampereelta myöhemmin ja viikkokuvan pariin palaan heti Tampereen jälkeisellä viikolla.

Toivottavasti kaikki Tampereelle tapahtumaan viikonloppuna tulevat ja blogia lukeneet käväisevät moikkaamassa, tavataan Tampereella!

Old News 06/2018 ”Ouroboros”

Blogpiece_6

Ouroboros on symboli, jolla on kuvattu elämän syklisyyttä, ikuisuutta ja asioiden jatkuvaa toistumista: loppua seuraa aina uusi alku. Häntäänsä syövä käärme.

Symboliin liittyy osaltaan toivoa siitä, että lopulta kaikki aina korjaantuu, mutta myös fatalistista ajattelua ettei sykli ole lopulta meidän omissa käsissämme tai hallittavissamme.

Suomessa muistelemme tänä vuonna sata vuotta sitten sodittua veristä sisällissotaa. Tämä on minusta erittäin hyvä asia, koska vain ottamalla asioista selvää ja varmistamalla, ettei sama pääse toistumaan voimme todellisuudessa alkaa murtamaan tuota sykliä. Noin sata vuotta tuntuu olevan sen muistin pituus, joka ihmisellä kestää unohtaa yhden sukupolven kokemat traumat.

Suomessa on keskitytty käsittelemään paljon viimeisintä kahta sotaamme, josta vielä ei ole sataa vuotta mennyt ja oma kansallinen identiteemme on rakennettu niihin turhankin korostetusti. 1918 käydyn sisällissodan käsittelyllä nyt on hyvä paikkansa myös siksi, että heräisimme huomaamaan minkälaisia rakenteita olemme parhaillaan virittelemässä mm. soteuudistuksen ja aktiivimallin kautta. Mikään ei radikalisoi paremmin, kuin tunne merkityksettömyydestä ja näköalattomuus vaihtoehdoistaan. Mikään ei aseta ihmisiä paremmin toisiaan vastaan, kuin ihmisryhmien leimaaminen rodun, uskonnon, sosioekonomisen aseman tai jonkun muun löyhän nimittäjän avulla.

Lisää mielenkiintoisia artikkeleita voi lukea vaikka kuinka sukkulamadoilla on tutkittu epigeneettisten muistojen siirtyvän jopa 14 sukupolven päähän. Samoin ihmisillä on tutkittu holokaustin uhrien traumojen periytymistä. Tuon artikkelin lisäksi on kuitenkin luettava myös sen kritiikki niin saa paremman kuvan kokonaisuudesta ja siitä kuinka vähän lopulta vielä asiasta tiedämme.

Sarjakuvassani nimikkokyborgi Totentanzin alkuhetki on se tilanne, jossa hänet ostanut teknikko päättää viimein murtaa Ouroboros-loopin. Tästä hetkestä eteenpäin kyborgilla on pääsy myös aiempiin muistoihinsa ja se mitä siitä seuraa selviää aikanaan sarjakuva-albumissa. Halusin nyt viikkokuvalla tuoda tarinaa takaisin hieman lähemmäksi itse päähahmoja ja heidän maailmaansa.

Olemme saaneet nauttia poikkeuksellisesta rauhan ajasta. Siksi nyt on velvollisuutemme miettiä miten Ouroboros saadaan murrettua ennen kuin sykli uusiutuu. Seuraava mahdollisuus voi tulla vasta sadan vuoden kuluttua ja ihmiskunnalla ei välttämättä ole niin paljoa aikaa tuhlattavaksi. Sama ongelma on toki ratkaistava jokaisessa maassa erikseen. Fatalismissakin kuuluu hybriksen ääni: ”Miksi me tekisimme mitään täällä Suomessa, kun väkilukumme vastaa 0,072% maailman väkiluvusta?”

Yhdysvalloissa opiskelijat ovat ottamassa omaa Ouroborostaan haltuun ja järjestämässä ulosmarssia maaliskuun 20. päivänä vastalauseena maansa päättömille aselaeille, jotka tekevät oppilaitoksista toistuvasti teurastamoita. 2012 Sandy Hookin ammuskelun jälkeen kuului jo useasta suusta: ”Ei koskaan enää!” Tämä laskuri on pitänyt lukua kuinka monta kouluammuskelua yhdysvalloissa on ollut tuon hetken jälkeen. Tätä kirjoittassa laskuri on lukemassa 1607.

Tuhat kuusisataaseitsemän. Tuhat kuusisataaseitsemän joukkoampumista yhden valtion oppilaitoksissa joulukuun 2012 jälkeen. Tuhat kuusisataaseitsemän kertaa muistuttamassa siitä, että Ouroboroksen voi aina myös katkaista. Toivottavasti opiskelijat marssivat kouluistaan ulos 20. maaliskuuta, eivätkä palaa, ennen kuin aselait ovat tiukentuneet.

Tässä kolmen viikon sarjassa olen käsitellyt nyt pahuutta ja suhtautumistamme siihen. Paradigmoja, ajattelumalleja joita emme henno haastaa tai ottaa selvää toisten vaikuttimista ja tämä viimeisin käsittelee nyt Ouroborosta ja fatalismia. Toivottavasti sain sinut ajattelemaan syvemmin, kuin mitä olisit tehnyt ilman tätä blogia. Pidän julkaisusta taas viikon tauon, luen jotain, luonnostelen ja kerään aiheita seuraavaan kolmen viikon sarjaan.

Old News 01/2018 ”Their time is up!”

Blogpiece_1

Oprah Winfrey piti Golden Globe-gaalassa puheen jonka kaikuja ja aaltoja saadaan varmasti seurata pitkään. ”Their time is up!”

Sinäkin voit olla ”magnificent woman” tai ”pretty phenomenal man” tai mitä vain jos mikään noista kriteereistä ei kohdallasi täyty. Tärkeintä on, ettei Oprahin viestille käy kuten tarinassani: keskustelu jää eri ryhmien sisäiseksi, se pirstaloituu ja takertuu lillukanvarsiin, eikä muutu aidoksi kulttuuria muuttavaksi voimaksi.