Old News 4/2019 ”Kahden kerroksen väkeä”

Blogpiece_4

Minun oli tarkoitus julkaista tässä kohtaa Prideen liittyvä päivitys. Melko monta vaihtoehtoa oli tulilla, mutta törmäsin tänään sellaiseen uutiseen, joka menee nyt omalla stressilistalla edelle. Pahoittelen.

Lupaan kompensoida tätä lapsusta kuitenkin sillä, että en vaihda täksi kuukaudeksi sateenkaaribannereita, mutta otan asiaa esille myös kesäkuun jälkeen, kun pahin pinkkipesu alkaa olla ohi.

Alustukseksi sanon, että ilmastokriisi on päällä ja lentäminen on pahasta. Se on fakta. Pidä tämä ajatus tässä vaiheessa kirkkaana, kun luet eteenpäin.

Aihe, josta koen pakottavaksi puhua on kryptovaluuttojen louhimiseen menevä energia ja sen tuottama hiilijalanjälki. Törmäsin tutkimukseen (CNN artikkeli, linkki tutkimukseen ihan ekassa kappaleessa) jossa on laskettu kryptovaluutoista Bitcoinin hiilidioksidipäästöjen määrää. Tutkimuksen mukaan vuositasolla Bitcoin tuottaa kaikkinensa 22 megatonnia CO2 päästöjä.

Luku tuntuu aika isolta, joten halusin hitusen etsiä vertailua, joka suhteuttaisi tätä. Nyt on mediassa ollut juttua myös tavallisen netin käytön hiilidioksipäästöistä. Ylen jutussa lentämistä verrattiin käyttäen Finnairin päästölaskuria joten reiluuden vuoksi käytän samaa.

Matka Helsingistä New Yorkiin Finnairin mukaan tuottaa 442kg hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Alkuperäisen laskelman tein toista kautta, jossa sain lukemaksi 1.2 tonnia per yksin matkustava, mutta käytetään tuota Finnairin laskuria, koska sitä oli käytetty myös Ylen uutisessa aiheesta.

Suhteutettuna Bitcoinin vuoden päästöihin, se vastaa siis 49.773.755 yhdensuuntaista lentomatkaa Finnairilla Helsingistä New Yorkiin. Kokeillaan sanoa se vielä kerran ääneen. Neljäkymmentäyhdeksänmiljoonaa seitsemänsataaseitsemänkymmentäkolmetuhatta seitsemänsataaviisikymmentäviisi lentomatkaa. Vuodessa.
(Disclaimerina, on sanottava, että todennäköistä on olettaa, että Finnair valkopesee omaa laskuriaan mahdollisimman edulliseksi. Kuten sanoin, kokeilin aiemmin eri laskuria jonka suhdeluku on vähän alhaisempi, vain 18.3 miljoonaa lentomatkaa saa tuolla…)

Tuntuuko hurjalta? Bitcoin on yksi yli kahdesta tuhannesta kryptovaluutasta, mutta näistä suuri osa on huijauksia eikä aktiivista kauppaa käydä kaikilla. Jokainen kryptovaluutta kuitenkin tarvitsee enemmän ja enemmän laskentatehoa toiminnan jatkuessa johtuen lohkoketjuteknologian luonteesta.

Mitä sellaista kryptovaluutat tuovat ympäröiviin yhteiskuntiin, jotta tuo kulutus olisi perusteltua? No, ainakin ne ovat rikollisten suosiossa jos eivät täydellisen anonymiteetin niin ainakin pseudonyymin takia.

Nyt on pakko alkaa konkreettisiin tekoihin ilmaston osalta, vaikka aikaa ei välttämättä ole yhtään.

Jos luet tämän ja tunnet jonkun joka tuntee jonkun joka voi olla tuttu jollekin joka voi vaikuttaa kansainvälisiin asioihin tai lainsäädäntöihin, kysy montaako lentomatkaa kryptovaluuttojen päästöt vastaavat. Pelkästään Bitcoin vastaa suunnilleen Sri Lankan koko valtion CO2 päästöjen suuruusluokkaa vuositasolla.

Viitaten edelliseen blogipäivitykseeni, tulisiko meidän nyt nostaa kädet ilmaan ja todeta, että ei voida mitään tehdä, ollaan edelleen pieni maa ja yada yada yada.

Vastaukseni on: Ei. Meidän velvollisuus on lisätä tietoisuutta, sivistettävä itseämme ja vaadittava oikeaa tietoa ja dataa päätösten tueksi. Suuri osa nykytilanteesta mahdollistuu sen vuoksi, ettei kuluttaja tiedä päätöstensä konkreettisia ympäristövaikutuksia. Investoimalla kryptovaluuttoihin voi spekuloida arvonnousulla ja saada itselleen vaurautta. Samalla mahdollistaen arvonnousun ja vaihdannan mm. rikollisille, sekä ympäristöä järkyttävällä tavalla kuormittavan järjestelmän ylläpidon. Meillä on jo olemassa valtava vaihtoehtojen määrä tehdä rahallisia transaktioita eri osapuolien välillä. Mitä lisäarvoa kryptovaluutat tuovat ja onko se lisäarvo aiheutetun ympäristövaikutuksen väärti?

Old News 3/2019 ”Kowloonit”

Blogpiece_15

Tämä päivitys on osaltaan edellisen teeman jatkamista: kestävän kulutuksen laajentamista yksilön valinnoista poliittiseen päätöksentekoon. Kowloonit ovat Totentanzin maailmassa hallittujen kaupunkiyhteisöjen ympärille rakentuvia, tiiviisti rakennettuja asumusryppäitä, jotka muodostavat täysin vastakohtaisen asuintilan tarkoin säänneltyyn kaupunkiasumiseen verrattuna. Kowloonien esikuvana olen käyttänyt Hongkongin Kowloonissa sijainnutta Walled Cityä ja tuosta kaupunginosasta tulee myös suoraan alueiden nimitys.

Reaalilmaailmassa eduskuntavaaleista on selvitty ja nyt maahamme aletaan hallitustunnustelijan toimesta rakentamaan sellaista hallitusta, joka määrittäisi seuraavan neljän vuoden ajaksi politiikan suuntaa. Neuvotteluista tulee varmastikin haastavat, koska yhdelläkään puolueella ei ole suoraa mandaattia kansalta tietynlaisen politiikan ajamiseen vaan suurimpienkin puolueiden kannatusluvut jäivät alle kahdenkymmenen prosentin.

Vaaleja väritti keskustelu taloudesta, maahanmuutosta ja ilmastoasiasta, kuten olettaa saattaakin. Toisten mielestä nämä ovat jotenkin erillisiä kysymyksiä. Minusta maahanmuuttoa ja taloutta koskevat kysymykset ovat alisteisia ympäristökysymykselle: hallitsemalla ilmastonmuutosta hallitsemme myös maahanmuuttoa ja taloutta. Jos ilmastoasiaa ei voida ajoissa ratkaista, maahanmuuttoon ja talouteen liittyvät ongelmat eskaloituvat eivätkä ole enää lopulta hallinnassamme.

Yksi yleisimmistä kommenteista mitä ilmastoasiaan kriittisesti suhtautuvilta kuulin, oli viittaus siihen ettei pieni maa voi tehdä mitään merkityksellistä ja ensin tulisi saada Kiinan asiat kuntoon. Me kun emme voi vaaleissa Kiinan asioita edistää, niin ajattelin koota tähän päivitykseen muutamia niistä ajatusleikeistä, joilla päädyin Kiina-väitettä purkamaan:

1) Voidaanko ongelma ratkaista pilkkomalla Kiina ja muu maailma 5,5 miljoonan asukkaan maakuntiin. Silloin jokainen on niin pieni, ettei niiden toimilla ole vaikutusta ja ilmasto pelastuu itsestään?

2) Ei kannata ainakaan kasvokkain mennä sanomaan kiinalaisille, että toivoo heidänkin tekevän osansa. Kiinassa oli 35 vuotta voimassa yhden lapsen politiikka, jonka aikana lukemattomia ei-toivottuja tyttölapsia murhattiin, jotta vanhemmille syntyisi poikalapsi, koska kiinalaisajattelun mukaisesti suku jatkuu vain pojan kautta. (lue myös tämän kritiikki kohta)

3) Kiina tuottaa jo tällä hetkellä megawatteina mittattuna eniten energiaa uusiutuvilla keinoilla. Samoin Kiina investoi siihen jatkuvasti valtavia summia, eniten maailmassa tällä hetkellä. (100 miljardia US$ vuonna 2018, seuraavaksi eniten investoi USA, 64 miljardia.)

Tarkempia lähteitä viimeiselle pähkinälle voi vilkuilla vaikka täältä ja täältä

Kiinan yhden lapsen politiikka ei varsinaisesti tähdännyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, eikä se varsinaisesti sitä edesauttanut. Se johti tilanteeseen, jossa keskiluokkaan nousí enemmän ihmisiä ja kulutus lisääntyi ja tämä lopulta nosti myös päästöjä. Asiasta on tehty tutkimus jossa viitataan juuri tähän samaan. Vaikka yhden lapsen politiikalla pystyttiinkin rajoittamaan väestönkasvua, eivät Kiinan päästömäärät kuitenkaan vähentyneet. Tuo tutkimus on vuodelta 2009 ja siihen kerätty dataa vuosilta 1978-2006, joten tuoreempaa lähdettä kaipaavat voivat tutustua vaikka tähän erinomaiseen sivustoon joka seuraa ja päivittää tilannetta eri maiden osalta. Suomea ei listattujen maiden osalta löydy, mutta perustelen vielä loppuun miksi meidän teoillamme on merkitystä.

Kuten Kiinan yhden lapsen politiikan vaikutukset osoittavat, väestömäärän rajoittamisella ei ole niin suurta merkitystä, jos entistä useampi kuluttaa enemmän. Näyttää siltä, että talouskasvulla on suora yhteys lisääntyviin päästöihin. Vuoden 2001 jälkeen Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat loikanneet ihan omalle tasolleen teollistumisen ja talouskasvun seurauksena. Nykyisellään Aasian ja Tyynenmeren alue vastaa noin puolta koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Silti kumulatiivisesti, Yhdysvallat on tupruttanyt valtioista kaikista eniten hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Hiilidioksidipäästöjen kehitys 1965-2017, yllä linkki alkuperäiseen Robert Rapierin artikkeliin, josta kuva linkattu.

(Hiilidioksidipäästöjen kehitys 1965-2017, yllä linkki Robert Rapierin alkuperäiseen artikkeliin, josta kuva linkattu.)

Näiden numeroiden valossa, mitä pieni Suomen kaltainen maa sitten voi tehdä? Meidän on aloitettava muuttamalla suhtautumistamme kuluttamiseen. Kuten edellisessä päivityksessä viittasin omaan ylikulutuspäiväämme; johtuu maapallon nykyinen tilanne paljolti länsimaisesta utopiasta loputtomasta talouskasvusta ja vallitsevasta kulutusihanteesta. Kehittyvien ja teollistuvien maiden kansalaiset haluavat luonnollisesti täysin samoja asioita kuin mekin. Nyt on vaan nähtävä se todellisuus, että kehittyneemmillä länsimailla on (ihan kirjaimellisesti kehittyvien maiden kustannuksella) ollut käynnissä sen kaltaiset kulutusjuhlat, että kaikki kakut ja muut herkut on jo syöty ennen kuin kaikki vieraat (lue: muut maapallon asukkaat) ovat päässeet juhliin asti.

Meidän tapa vaikuttaa on muuttaa kulutusihannetta kestävämpään suuntaan. Yksilöllisin valinnoin ja lainsäädännön kautta. Silti meidän ei ole syytä alkaa kisailemaan keskenämme siitä kuinka yksilötasolla olemme holier-than-thou vaan tekemällä arjessa pieniäkin tietoisia valintoja ja huolehtimalla, että isossa kuvassa ne, jotka tässä nykyjärjestelmässä meitä päätöksenteossa edustavat ovat edes auttavasti tilanteen tasalla ja ottavat ilmastohuolen tosissaan. Koska samat henkilöt ovat sitten neuvottelemassa ulkoministereinä, päättämässä valtion budjetista, verotuksesta ja reagoimassa muuttuvaan maailmantilanteeseen.

PS. Pohdin myös ajatusketjua, että mikä on lista maista, joiden pitää toimia ennen kuin Suomessa voidaan tehdä jotain. Olen aika varma, että aina löytyy ihmisiä, joiden mielestä myös sentinelien pitäisi tehdä enemmän ennen, kuin he ovat valmiita muuttamaan omaehtoisesti toimintaansa.